Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo
Tietoja museosta
Museon kokoelmassa on yli 2000 luetteloitua esinettä ja kymmeniä tuhansia dokumentteja, joita luetteloidaan museoviraston ja Suomen Radiohistoriallisen Seuran tuella vuonna 2011.
Vanhin esillä oleva radio museossa on vuodelta 1924, vanhin elektroniputki vuodelta 1918 ja vanhin puhelin 1880-luvulta.
Päätehtävänämme pidämme suomalaisen sähköisen viestinnän historian tallettamista.
Museossa on merkkikohtaiset näyttelyt suurista suomalaisista radiotehtaista Asa, Helvar ja Salora sekä lisenssivalmistaja Suomen Philipsistä.
Suomalainen ja ulkomainen sotilas- ja ammattiradiotuotanto esittäytyy omana osastonaan.
Museo avoinna
- Talvikaudella torstaisin 12-14. Suljettu aattoina ja pyhinä.
- Muulloin sopimuksesta ilman lisämaksua jopa yhdellekin kävijälle.
Pääsymaksut:
- Aikuiset/vuxna/adults 4 e, lapset aikuisten seurassa ilmaiseksi,barnen med vuxna/child with parents 0 e
- Yhteislipulla (5 e) myös Keski-Suomen tieliikennemuseoon
Radio- ja puhelinmuseota ylläpitää vuonna 1995 perustettu Petäjäveden Vanhojen Viestilaitteiden Museon Tukiyhdistys ry. Museon kokoelma ja hallinto täyttävät museoviraston kriteerit ja siten museo on saanut toistuvasti valtion harkinnanvaraista avustusta toimintansa kehittämiseen.
Museon kokoelmat ovat esillä Petäjäveden entisessä vanhainkodissa. Valtaosa näyttelystä on 1916 rakennetun kiinteistön ullakkotilassa, josta on näyttelykäyttöön kunnostettua tilaa yli 350 neliömetriä. Varsinaiseen näyttelyyn pääsee portaita pitkin, katutason hotellikerros soveltuu liikuntarajoitteisillekin.
Kevään 2012 antiikkielektroniikan kirpputoritapahtuma
Museoyhdistys ja Suomen Radiohistoriallinen Seura järjestävät yhteistyössä antiikkielektroniikan kirpputoritapahtuman lauantaina 19.5.2012. kello 9-13.
Myyntipaikat ulkona museon asvalttipihalla. Aiempina vuosina myyjä on ollut yli 30. Myös muun kuin sähköisen keräily- ja käyttötavaran myynti on sallittua.
Museoon on vapaa pääsy tilaisuuden ajan.
Kahvio avoinna.
Huutokauppa kello 13
Tapahtumaan päätteeksi järjestettävässä huutokaupassa on mahdollista realisoida myös keräilyesinekokoelmia. Ottakaa yhteyttä museoon käytännön järjestelyjen suhteen.
Arkistot kuntoon museoviraston tuella
Petäjävedellä Radio- ja puhelinmuseon arkistoissa tehtiin tänäkin vuonna konkreettista historiaa, kun humanististen tieteiden kandidaatti, museologian opiskelija Piia Pietarinen luetteloi lisää museon arkistojen noin 400 hyllymetristä.
Museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen mahdollistama työ jatkoi aiempina vuosina tehdyn museon luetteloinnin pohjalta syntyvää kansallista tietokantaa.
- Edelliset museon luetteloijat ovat listanneet noin 2500 museoesinettä, joista viidennes on suomalaista valmistetta. Suurin osa luetteloiduista esineistä on radioita, mutta myös televisioita ja puhelimia on joukossa, Pietarinen kertoo.
- Vuoden 2011 työn jälkeen tavoittena on aineiston julkaisemiseen museon nettisivuilla vuonna 2012.
Museoyhdistyksen sihteeri Esa Salldén kertoo valtionavustuksen kohdentuneen useana vuonna esineistön luettelointiin, 2011 päästiin viimein kiinni arkistoihin.
- 15 toimintavuoden kuluessa olemme koonneet yhteistyössä Suomen Radiohistoriallisen Seuran kanssa huomattavan kokoelman myös kirjallista materiaalia. Vaikka suurin osa paperista onkin huolto-ohjeita ja teknisiä tiedotteita, niistä voidaan päätellä paljon teknisestä kehityksestä.
Museovirastolta on anottu harkinnanvaraista avustusta luetteloinnin jatkamiseen vuonna 2012. Vuodenvaihteeseen mennessä vain noin kuudesosa aineistosta saatiin luetteloitua, kuitenkin lähes 6000 nimikettä ja niiden kaksoiskappaleita. Luettelon tullessa nettiin aineisto on myös harrastajien ja tutkijoiden saatavilla.
